Blogin päivittäminen on ollut viime aikoina suhteellisen nihkeää ja varsinkin kun olen kirjoittanut viimeisen kuukauden äksönit nyt jo kahteen kertaan ja painanut tallenna ja julkaise on koko romaani kadonnut minnelie bittiavaruuteen...

No joka tapauksessa kolmas yritys toden sanoo vaimitensenytoli?

FMBB kinkerit Saksassa meni meidän osalta ihan ok. Minä, Christa ja Misa oikaistiin matkustamisen osalta ja lennettiin Berliiniin, josta matkaa jatkettiin vuokra autoilla Cottbussiin. Keskiviikkona käytiin tourailemassa kisapaikalla ja ilmoittautumassa illalla oli myös viralliset avajaiset. Torstai aamuna oli sitten joukkueen harjoitukset. Treenia aikaa oli kaikki 17min mutta aikaa jäi ylikin. Treenit ei menneet meidän osalta ihan putkeen paikalliset esteet olivat muovia ja suhteellisen liukkaan tuntuiset aamun sateiden jäljiltä. Kitka täräytti A:ta päin niin, että kulmurin etupuolella oleva isompi hammas katkesi aika pahan näköisesti. Alkuun vaikutti siltä, että hammas oli suhteellisen kipeä sillä Kitka ei halunnut syödä kuivaa ruokaa. Onneksi Annickilla oli raaka-ruokaa mukana niin paljon, että saatiin Kitkallekkin pöperöt.

Kisaaminen aloitettiin perjantaina aamusta, ensimmäinen rata ei ollut vaikea, mutta pään vaivaa tuotti alku kaksi suoraa hyppyä ja pituus jonka taakse valsi työntö hypylle ja veto putkeen.. Ja myöhässähän mä olin, Kitka tuli suoraan jaloille pituudelta ajattelin että saatiin kosketus joten treenasin kontaktit mutta rata oli puhdas sijoitus 16. Kymmenen parasta finaaliin...

Seuraava rata oli hyppyrata, tiedossa oli vauhdikasta menoa. Tein hyvässä vedätyspaikassa putkella sokkarin ja päädyin liikaa koiran edelle joten takaaleikkaus pituudelle jäi liian ahtaaksi ja Kitka leikkasi liian tiukasti osuen pituuden viimeiseen palaan, vitonen mutta hyvä aika. Illalla oli vielä joukkue rata joka oli jo vähän turhankin helppo erot oli tosi pieniä. Kaikille meidän joukkueen jäsenille nollat ja sijoitus toinen vain muutamia sadasosia Ranskaa jäljessä.

Lauantai alkoi taas hyppiksellä ajatuksena, että tästä se finaalipaikka otetaan! Rataa tehtiin hyvällä fiiliksellä ja pääsin vedättämään todella hyvin. Kitka teki aivan super suoritusta kunnes naps, olisi pitänyt mennä tekemään sokkari kun oli tilaa ja aikaa mutta päätin pysyä suunnitellussa ja tein "löysän" valssin jossa käsi putosi liian aikaisin ja RIMA....  Muuten niin hyvä rata! Aika taas tosi hyvä... No viimeiselle radalla ajattelin, että tästä se tulee tai sitten meillä ei olekkaan mitään asiaa finaaliin. Jostain syystä en jännittänyt yhtään vaikka tiesin, että nyt on "pakko" ja tein ihan kelpo nollan sijoitus 7. tasan samalla ajalla kuin Annick ja Fozzie!  Me lähdettiin ihan lopussa ja Kitkalle jäi vain kymmenisen suoritusta ja rataan tutustuminen aikaa palautua ennen joukkue finaalia. Joukkue ratakaan ei näyttänyt kovin vaikealla pään vaivaa tuotti enemmän se että mistä hiilareita lihaksiin että saisi pingottua loppusuoran täpöllä.. Harri ja Popsy aloittivat, näin suorituksesta vain sen osan kun muurin palikka tippui ja ajattelin ai perkele nyt on pakko tehdä nolla....No mitähän siitä sitten seuraa; no pommi... Juu kuusi ekaa estettä hyvin helppo keppien aloitus ja näytti että aloittaa oikein mutta ei vaan koira jaksanut  vaan päätyi kakkosväliin, huolimaton korjaus toisen kerran kielto kepeiltä. Sitten tuli vielä rima ja taisi sieltä tulla Kitkalle elämänsä toinen puomin nousu kontakti virhekkin... Huhhuh olipa kauheaa rämpimistä. Kimi ja Max eivät hekään olleet ihan terässä heille kymppi Juha ja Ninja tuttuun tyyliin nolla... Loppu tulos siis viisitoista ja sijoitus kymppi. No ens vuonna me näytetään niille prkl!

Sunnuntai aamu alkoi aikaisin, Kitka ei nostanut edes päätään kun lähdin aamupalalla... Finaali oli kaksi osainen, lähtöjärjestys arvottiin meitähän arpaonni suosi totuttuun tyyliin lähtövuoro 68 tms... joten reilu tunnin ventta ennen omaa vuoroa. Hyppis ei ollut vaikea, mutta loppusuoran irtoaminen ei mennyt ihan toivotulla tavalla ja sijoitus kolmastoista mutta erot olivat todella pieniä. Toiselle radalle lähdettiin sitten käännetyssä järjestyksessä joten meillä oli onneksi hyvin aikaa ennen omaa vuoroa huilata vähän ja kävellä kunnolla. Kitka tuntui aika väsyneelle kun käytiin läheisessä puistossa lämppäämässä, mutta ihmekkös tuo kun takana oli jo 7 rataa ja neljä päivää reissua. Suomalaisten asetelmat finaalissa oli hyvät Christa oli 7, Heli 8 Juha 10 minä 13 joten mahdollisuudet oli mihin vaan. Finaalirata oli ehdottomasti viikonlopun haastavin, mutta minä tykkäsin kuviosta. Alku oli jälleenkerran minusta se "vaikein" , että pääsee oikeaan rytmiin mutta silti virhe minkä tein oli jotain ihan muuta mitä olisin osannut ikinä kuvitella.. Jätin Kitkan kohtisuoraan ykkösen taakse josta se näki puomin jonne ei tietenkään menty. Kitka lähti hakemaan ykkösen jälkeen puomia, mutta korjasin liian myöhään ja kakkosesta ohi... plääh.. Kiellon korjaus ja muuten ihan ok suoritus, kieltoon toki paloi aikaa silti suoritusaika oli silti ihan kelvollinen. Lopputuloksissa sijoitus 16. 

Mutta onneksi Suomella meni muuten loistavasti Wicky ja Christa tekivät aivan mielettömän upean finaali suorituksen voittivat mestaruuden ja suomalaismenestyksen kruunasi Heli ja Lora pronssilla! Ja voi sitä skumpan määrää kun me juhlittiin!!!!  

Onnea vielä kerran molemmille! Te ootte parhaita!!

Niin hyvä reissu oli, että ensi vuonna on päästä uudestaan! Tarttee vaan ruveta tehtailemaan jotain tuloksia että mahdutaan mukaan.

Paluu kylmään ja sateiseen Suomeenkin oli ihana kun Christan perhe oli meitä vastassa kentällä, ihana nähdä kuinka onnellisia kaikki olivat pärjäämisestä!

Mutta juu uudet haasteet odottaa... Sunnuntaina on jälkikisat Hämeenlinnassa voi jumaleisson, että jännittää. Saa nähdä halvaannunko janalla vai vasta tottiksessa, onkohan kukaan koskaan oikeesti pyörtynyt janalla!?

No jälkiseikkailuistamamme lisää sitten paremmalla ajalla.