Toissa tiistain treeneissä rakennettiin Teemun Lempäälän rata uusiksi, että saataisiin hinkattua siitä kaikki jännät kohdat kuntoon. Rimat nostettiin tappiin ja johan räiskyi rimat mitä enemmän prässäsin sitä herkemmässä ne oli desibelit tahtoi nousta niin minulla kun koirallakin. Seppo sanoi, että lopeta siinä leikatessa se TÄSSÄ!-"rääkäisyn" käyttö, no mitä tekee Iida vaihtaa sen samassa kohtaan TULE!-huudoksi... köhöm... kyllä jo ihan itseäänkin alkoi naurattamaan omat töröilyt. Eihän siinä sitten auttanut kun päättää kuin, että annan vain liikkeelle lähtöluvat ja kontaktikäskyt. Jo ensimmäisellä yrittämällä koira oli ihan eri tuntuinen. Torstaina jatkettiin samalla linjalla Juhalla Kitka tuntui ehkä aavistuksen epävarmalta, mutta oman kropan käyttö oli kyllä ihan eri luokkaa kuin ennen ja koira toimi todella hienosti.

Viikonloppuna startattiin Lappeenrannassa olin jo etukäteen päättänyt, että nyt ohjaan ilman käskyjä meni sitten miten tahansa. Kyllä kannatti, ei voi muuta sanoa kuin hyvä me! Ensimmäinen rata oli hyppis josta tehtiin siisti ehkä aavistuksen varmisteltu nolla, joka kyllä piristi heti mieltä. Toiselle radalle lähdin todella tiukalle keskittymisellä päätin, että nyt tehdään hyvät pysäytyskontaktit ja muu tulee ihan itsestään. Vaikka aika ei ollut kummonen ei suoritus ollut niin kanki-nolla kuin olisi voinnut kuvitella, puomilla pidin turhankin pitkään mutta hyvä niin olin päättänyt, että sijoituksella ei ole mitään väliä nyt tehdään hyvä perussuoritus ja siinä onnistuttiin. Vielä viimeiselle radalle päätin, että nyt kun tehdään hyvä nolla niin vapautan meidät sunnuntain Imatran starteista... Ja tavoite toteutui, tehtiin edelleen rauhallinen perussuoritus jolla päästiin kuitenkin toiseksi. Päivän kruunasi tyttöjen humputteluilta Lappeenrannan yöelämässä.

Meidän treeniporukkaan oli iskenyt jonkinmoinen inflaatio, tiistain treeneissä meidän lisäksi oli Jenga ja Magda jotka teki "pentu" juttuja sillä välin me treenattiin vähän hyppytekniikkaa. Minä kaivoin netistä radan. Tällä kertaa kokeilun alla oli Tanskalaisen MM tuomarin hyppis viime kesältä. Rata oli ihan ok, mutta estevälit tuntuivat vaihtelevan paljon 5 ja 8 metrin välillä, joka tuotti helposti rytmitys vaikeuksia. Ohjasin treenin taas ilman ääntä ja lopulta sain sen toimimaan oikein kivasti.

Tänään käytiin sitten osteopaatin käsittelyssä, lantio oli tiukka oikealta puolelta. Myös rintarangan ja lannerangan liitoskohta oli tiukka koska lantion jousto ei ole pelanut täysin, mutta vastasi käsittelyyn erittäin hyvin ja kaikki jumit saatin auki. Käydään vielä kerran huollossa ennen MM:iä!